Lähdimme lauantaina tutustumaan opettajamme Mercyn, tämän pojan Dennisin ja Augusto-opettajamme kanssa Thikan maalaiselämään, jossa sijaitsevat myös Suomessa tunnetut Del Monten ananasviljelmät. Yleissivistyksemme kasvoi rutkasti taas, kun saimme tietää, että ananakset kasvavat maassa eikä puussa! Ananaspeltoja oli silmänkantamattomiin.
Matkalla putouksille näimme Masai-paimenen kameleineen. Suomalaisturisteina laitoimme kamerat heti tulille, mutta siitäpä paimenemme ei tykästynyt, vaan kielsi kuvaamisen, ellemme maksa. Kuitenkin ehdimme nappaamaan muutaman kamelikkaan kuvan.
Kenialaisen maaseudun pikkukylä. Oli söpö auto ja vesitonkkien takana kurkkiva aasi.
Matkamme päämääränä oli Fourteen Falls, vesiputousparatiisi, Timonin ja Bumban poikamiesboksi. Oppaiksemme saimme neljä nuorta mukavaa poikaa, joista yhden Harriet olisi voinut saada miehekseen, mutta päätti kuitenkin pysyä vanhassaan! Oppaat johdattivat meidät joen läpi vesiputousten yläpuolelta, josta aukenivat mahtavat näköalat.
Saimme tilaisuuden uida vesiputousten keskellä. Emme olleet osanneet varautua uimamahdollisuuteen, joten ainoa vaihtoehto oli hypätä vaatteet päällä uimaan. Kesä kuivaa sen minkä kastelee! Johannalle ja Leeville aukeni tilaisuus hypätä kielekkeeltä vesiputouksen syövereihin.
Ensimmäinen levähdyspaikka ennen suurempia putouksia.
Vetten päällä seisoskelua suurempien putousten vieressä. Aalto Alvarin vastavirta-allas jää helposti toiseksi näille virtauksille. Ilman suomalaisia uimataitojamme emme olisi selvinneet putousten taakse ja sieltä pois. Sallalla tuntuu vieläkin reisissä tämä hurja urheilusuoritus, mutta oli se sen arvoista! (Lauantai-illan tanssiharjoitukset saattavat myös mahdollisesti vaikuttaa Sallan reisien hapotukseen.)
Putoukset kauempaa katsottuna. Kuvaajana toimi yllättävän kuvaustaitoinen kuskimme!
Putouksilta lähdettyämme suuntasimme kohti ylämaita, tapaamaan Mercyn vanhempia. Mercyn lapsuudenkodista löytyivät omat teeviljelmät, kurpitsoja, makadamian pähkinäpuu, sekä karjaeläimiä. Rauhallisuus ja hiljaisuus oli lepoa korville ja hermoille Nairobin mataturuuhkien ja -torvien jälkeen.
Pihalta löytyi myös banaanipuita upeine kukkineen. Jälleen lisää sivistystä!
Takapihan teeviljelmät. Unelmoimme eläkepäivistä maaseudun rauhassa omien teeviljelmiemme parissa.
Eläkepäiviämme varten harjoittelimme teelehtien poimintaa.
Reissu oli kaikkien mielestä yksi parhaimmista tähän mennessä koetuista asioista, jota suosittelemme kaikille Keniaan tuleville! Salla ja Johanna eivät kuitenkaan olleet väsyneitä koko päivän kestäneestä reissusta, vaan suuntasivat asunnolta Nairobin yöelämään. Tytöt tulivat kotiin aikaisin. Tästä kokemuksesta saamme lukea lisää seuraavassa jakossa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti