Mimi nina itua..

Lauantaina lähdimme innoissamme masai-heimon rituaalijuhliin, joka vaihtuikin masai- markkinoihin. Pieni kommunikointi virhe kenties? Markkinoilla näimme paljon afrikkalaista perinnetavaraa, kuten puusta veistettyjä eläimiä ja shuka- liinoja. Salla shoppaili itsensä melkein pyörryksiin( kirjaimellisesti)! Päivä oli kyllä aivan liian kuuma pienissä putiikeissa olemiseen ja koimme maailman kamalimman ahdistuksen tunteen kun myyjät tuputtivat tavaraa joka suunnalta. Helpoin tapa selviytyä kaupasta nopeasti ulos oli ostaa jotain! Myyjät olivat myös kovasti valmiita tekemään meidän omista tavaroistamme vaihtokauppaa, kuten Leevin pompulasta ja aurinkolaseista. Hinnan kysyminen merkitsi markkinoilla sitä, että olet aikeissa ostaa kyseisen tavaran. Reissu päättyi kuitenkin onnellisesti tyhjentyneiden rahapussien kautta lämpimiin cokiksiin! Kun istuimme pöytään, eteemme sateli noin kymmenen eri menua. Valitsepas sitten siitä oma cokis ( cikis, sanastoa a`la Harriet) !

                               Lämpimiä cikiksiä ootellaan, mukana Brenda, koulumme
                               sihteeri  21v.


Sunnuntaiaamuna saimme vieraita, sillä asunnollemme hiipi joukko uteliaita lapsia. Lapset tulivat innokkaina poseraamaan kameroille :D

Aamupäivällä menimme KYMCA:n (eli Kenian nuorten miestn kristillinen yhdistys) uima-altaalle viettämään  päivää Brendan ja hänen ystävänsä Jessican kanssa. Ilma oli altailla melko kylmä, joten emme tarenneet uida kovinkaan kauaa. Tietenkin meidän tuurilla aurinko alkoi paistaa todella kuumasti kun olimme lähteneet takaisin kaupunkiin.Kaupungissa kävimme vielä pizzalla ennen kämpille menoa. Kotimatkamme oli ehkä hurjin ikinä, sillä matatu kuskimme ajoi kuin päätön kana!! Eipä ole ennen pelottanut niin paljoa. Uimareissun jälkeen menimme makoilemaan pihallemme, johon saapuivat jälleen osa aamun lapsista. He olivat todella kiinnostuneita kaikista tavaroistamme, erityisesti kitarasta: toisen soittaessa toinen lapsi "viritti" kitaraa vääntelemällä viritystappeja!

Tänään meillä oli eka harjoittelupäivä Matharen koululla. Jokainen meistä oli omassa luokassa ja yritimme päästä jyvälle koulun opetustavoista, jotka poikkeavat todella paljon Suomen tavoista! Kuritoimet ovat kovemmat ja välitunneilla ei paljoa valvojia ollut. Opettajilla ei ollut minkäänlaista kiirettä tunneille, yksi opettaja esim. pesi jalkojaan ja toinen nukkui luokassa. Ohjaukset jäivät meillä jollain hieman vähälle,jolloin tuli hieman toimeton olo.Yksi oppilaista oppi sanomaan suomeksi " pitkät hiukset" :D Leevin hiuksia siis ihmeteltiin aikalailla. Pitkiä keskusteluja käytiin lasten kanssa suomi- swahiliksi, sillä yhteistä kieltä ei oikein tahdo löytyä. Lounaaksi saimme ugalia, joka on kenialainen perinneruoka (maissijauhoista tehtyä tököttiä). Kuitenkin työpäivä sujui hyvin ja kaikki lähtivät hyvillä mielin kotiin! Meillä itsellä on vielä paljon opeteltavaa, jotta pääsemme kenialaiseen opetustyyliin sisälle.